uutiset
Kennel Blackpepoon Uutisia vuodelta 2025
uutisia vuodelta:
9.7.2025
Usein kuulee,
varsinkin umt kollegoilta miten brittien rotumääritelmät ovat niukkoja,
"pienessä hönössä pubissa kirjoitettuja". Flatin suhteen tämä ei
kuitenkaan pidä paikkansa. Yksi rodun parhauksia on Yearbookin sisältö
- jokaisessa on rotumääritelmä. Milloin olemme viimeksi lukeneet flatin
rotumääritelmän Flattiviestistä?
GENERAL APPEARANCE on yks yhteen 1977 ja 2013:
A bright, active dog of medium size with an
intelligent expression, showing power without lumber and raciness
without weediness.
CHARACTERISTICS vain 2013:
Generously endowed with natural gundog ability,
optimism and friendliness demonstrated by enthustiastic tail action.
TEMPERAMENT
1977: Confident and kindly, characterised by a constantly wagging tail.
2013: Confident and kindly.
HEAD AND SKULL nyt tarkkana!
2013: Head long and nicely moulded. Skull flat and
moderately broad with a slight stop between the eyes, in no way
accentuated, avoiding a down or dish-faced appearance.
Nose of good size, with open nostrils. Jaws long and strong, capable of
carrying hare or pheasant.
1977: The head should be long and nicely moulded.
This moulding is characteristics of the breed. There is a gradual
tapering from a
moderately broad flat skull towards the muzzle,
there being a notable absence of cheekiness. The change of level
between the line of the skull and
muzzle should be slight giving a minimal amount of 'drop' or 'stop'. In
fact the face is fairly well filled in between the eyes which are set
widely apart. The muzzle should be long although not necessarily equal
to the lenght of the skull formerly. It should be strong with the
capacity of carrying a heavy hare and posses large open nostrils for
easy scenting, and well-braced lips to obviate the collection of
feathers. The teeth should be regular and, ideally, show complete
scissor bite, the upper teeth closely overlapping the lower teeth, but
a level bite should not be unduly penalised, as should be an over or
under-shot mouth.
EYES
1977: Should be of medium size, dark brown or hazel
(defined as reddish-brown) with a very intelligent expression. (A
yellow or gooseberry eye is a decided fault, as is a
round or prominent one; neither should the eyes be obliquely placed.)
The lower eyelids should not be so
slack as to favour the collection
of foreign bodies in the field.
2013: Medium size, dark brown or hazel, with a very
intelligent expression. ( A round prominent eye is highly undesirable.)
Not obliquely
placed.
EARS
1977: Should be small and well set on, close to the side of the head.
2013: Small and well set on, close to the side of the head.
NECK
1977: The head should be well set in the neck, which
latter should be reasonably long and from throatiness, symmetrically
set and
ogliquely placed in the shoulders which slope well in to the back to allow of easily seeking for the trail.
2013: Head well set in the neck, the latter
reasonably long and free from throatiness, symmetrically set and
obquely placed in shoulders,
running well into the back to allow for easily seeking the trail.
FOREQUARTERS
1977: The chest should be deep and fairly broad,
with a well-defined brisket, on which the elbows should work cleanly
and evenly. The legs
are of the createst importance, the forelegs should
be perfectly straight, with bone of good quality carried right down to
the feet.
2013: Chest deep and fairly broad, with well-defined
brisket, on which elbows should move cleanly and evenly. Forelegs
straight, with bone
good quality throughout.
BODY
1977: Should show length. The fore ribs fairly flat
showing a gradual spring and well arched in the centre of the body, but
rather lighter
towards the quarters. The back should be strong and
the loin short and square. (Open couplings are to be ruthlessly
condemned.)
2013: Foreribs fairly flat. Body well ribbed up,
showing a gradual spring and well arched in the centre, but rather
lighter towards quarters.
Loin short and square. Open couplings are highly undesirable.
HINDQUARTERS
1977: Should be muscular. The stifle and hock should
not be too straight or too bent; in fact, the dog should stand square
and true on legs
feet. He must neither be cow-hocked nor move too
widely behind. He should move straight with drive an fluency.
2013: Muscular. Moderate bend of stifle and hock,
the latter well let down. Should stand true all round. Cowhocks are
highly undesirable.
FEET
1977: Should be round and strong with toes close and well arched, the soles being thick and strong.
2013: Round and strong with toes close and well arched. Soles thick and strong.
TAIL
1977 ja 2013: Short, straight and well set on, carried gaily, but never much above the level of the back.
GAIT/MOVEMENT vain 2013:
Free and flowing, straight and true as seen from front and rear.
COAT
1977: Should be dense, of fine to medium texture and
good quality; as flat as possible. The legs and tail should be well
feathered. The full
furnishings of maturity complete the elegance of a good dog.
2013: Dense, of fine to medium texture and good
quality, as flat as possible. Legs and tail well feathered. Full
furnishings on maturity
complete the elegance of a good dog.
BARBERING vain 1977, nyt tarkkana:
Here the short answer must be tidying only. Any
obviously trimmed exhibits should be penalised. The finished article
should look
workmanlike and natural. Ears, feet, tail, throat
and sometimes limb fringes may require attention. It all depends on the
state of the coat,
and the balance of the dog. The right way to show a
Flat-coat is on a loose lead if possible. 'Top and tailing' should be
taboo except in
extreme cases.
COLOUR
1977: Black or liver.
2013: Black or liver only.
SIZE
1977: Variation in size should be amble enough to
cater for different types of work in the field, but classical
conformation must not be
sacrificed by extremes.
Preferred heights: For dogs: 23-24 inches For
bitches: 22-23 inches Weights: Should be commensurate with size as
general heaviness
coarseness are faults.
Preferred weight in hard condition: For dogs: 60-80 lbs For bitches: 55-70 lbs)
2013: Preferred height: Dogs 59 cm to 61,5 cm (23 in to 24 in); bitches 56,5 cm to 59 cm (22 in to 23 in).
Preferred weight in hard condition: Dogs 27 kg to 36
kg (60 lb to 80 lb); bitches 25 kg to 32 kg (55 lb to 7 lb)
FAULTS vain 2013:
Any departure from the foregoing points should be
considered a fault, and the seriousness with which the fault shoud be
regarded should
be in exact proportion to its degree.
NOTE vain 2013: Male animals should have two apparently normal testicles, fully descended in to the scrotum.
Siinäpä funtsittavaa. Esimerkiksi mittasuhteista raajakorkeuden suhteen
ei löydy yhtään mitään mainintaa, rungon pituudesta kylläkin. Karvan
käsittelystä on osattu olla huolissaan, miksi ihmeessä rodun kotimaa on
tuon tekstin pudottannut pois? Ylipäätään uudemmasta on hävitetty
metsästyksellisiä manintoja (huulet, silmät), miksi ihmeessä? Suurelta
osin rotumääritelmän muutokset on kuitenkin osa kielen kehitystä ja
esiintyvät lyhyempinä muotoina. Huomioitavaa sekin, ettei uudemmassa
määritelmässä mainita mitään kallon ja kuonon pituuksien suhteesta, sen
sijaan vanhemmasa todetaan ettei kuonon välttämättä tarvitse olla
kallon pituinen. Tästä voisi rivien välistä lukea että kalloa pidempi
kuono olisi virhe, eikö vain...? Korvien suhteen rm on aina ollut yksiselitteinen, miten se voi jalostuspäätöksissä aina jäädä taka-alalle?
Tähän olisi kiva vielä laittaa Beckyn Extended Breed Standard mutta sen
voi jokainen tilata itse kotiinsa ja opiskella. Siellä on mm. kuva
liian tasaisesta lantiosta...
30.6.2025
Urhon ja Vimman pentuja ollaan seurattu videopuheluilla mutta
tänään ajeltiin ihan livenä paikanpäälle. Ikää tasan neljä
viikkoa. Ainokainen uros on kovasti isänsä oloinen. Ja sitten
siellä oli viisi Urhon prinsessaa. Uusi visiitti meillä aikeissa vielä
ennen luovutusta.
Todella huolella pidettyjä pentuja ja sosialistaminen hyvässä vauhdissa.
Yksi Purple kävi taipumuskokeissa mutta vesipeto ei mennyt uimaan.
Koepöytäkirjaa ei minulla vielä ole mutta ei siinä taitaisi olla mitään
luettavaakaan. Uusi mato koukkuun syksymmällä. Toinen Purple kävi
harjoittelemassa taippareita möllissä, päätti pyörähtää kanin päällä.
Lisää treeniä vaan.
25.6.2025
Juhannus tuli ja meni. Alman pennut lähtivät
valloittamaan Suomea torstaina ja perjantaina, pohjoisin matkasi Ouluun.
Sannalle kiitos hyvästä yhteistyöstä. Kun projektiin lähdettiin, piti
kotona olla parikin joutilasta pentuja hoitamassa mutta toisin kävi.
Vuoroja järkkäämällä saatiin kuitenkin homma toimimaan ja Almakin oli
esimerkillinen imettäjä loppuun asti.
Ei ikinä enää! Tosin seuraava astutus on jo sovittu... ;)
Rosa, 18 kk
Martta, 19 kk
Yllä kuvissa siskokset Rosa, B. Purple Bird ja Martta, B. Purple
Rain. Alustavasti on ollut puhetta joskos Martta kävisi vaikka kerran
näyttelyissä elämänsä aikana ja omistaja on vastustellut kun "ei ole
näyttelyissä pärjäävää sorttia, erilainen kuin muut".
No, tavattiin ja kysyin omistajalta tarkemmin. Hänen mukaan Rosa on
paljon pienempi kuin muut. Mittasin, 58 cm eli ihannekorkeus. Tässä
suhteessa ei vielä pääse rimpuilemaan näyttelykäynnistä pois... Niin
ikään muilla on paljon enemmän karvaa. No niin, nyt alkoi
kiinnostamaan! Onko jossain sanottu että flatilla pitäisi olla karvaa?
Vesityöskentelijä, paljonko se siitä karvasta hyötyy? Esimerkiksi
villakoirille tyypillinen leikkaus (takapää paljas) tuli juuri siitä
että koiran uimista haluttiin helpottaa ja liika karva otettiin pois
aiheuttamasta painolastia.
Flatin rotumääritelmä toki mainitsee karvasta paljonkin, mm. hapsut
hännässä ja raajojen takaosissa. Tämä on aikoinaan kirjattu vain ja
ainoastaan osoittamaan ettei kyse ole lyhytkarvaisesta koirasta (vrt.
St.Johnin koira/varhaiset labradorit). Esimerkiksi missään ei mainita
että alalinjassa pitäisi olla karvaa (toisin kuin fieldspanielilla jolla myös se kyömy kuononselkä on fine).
Karvan pitää laadultaan olla niin sileää eli rungonmyötäistä ja suoraa
kuin suinkin, se ei saa aaltoilla - tämä olisi merkki liian pehmeästä
eli virheellisestä vettä vetävästä karvanlaadusta. Rungonmyötäistä!
Näytteilleasettaja olisi hullu valmistaessaan koiraa näyttelyyn
pesemällä ja föönaamalla mutta näitä näkyy paljon. Yhtä yleistä kuin
roduissa alkaa olla ylityyppejä, on myös ylilyöntejä kunnostuksessa.
Liioitelu turkki ja sitä seuraa liioiteltu trimmaus - taitavimmat
muotoilee koiran saksilla ja esittämisellä paikataan rakenteen virheet,
siitä esimerkkinä hirttävä juoksutustyyli.
Jokainen toki maksaa itse joten näyttelyissä voi periaatteessa tehdä
juuri sitä mitä itse mielii mutta henkisesti kannattaa yhä enemmän
varautua siihen että se tuomari todella kehottaa siirtämään hihnat
lähemmäs lapoja kuin korvia. Harjoitusarvostelin juuri kultaisia
noutajia ja niillä se onnistuu ilmeisen hyvin.
Sanojeni vakuudeksi vielä yksi lainattu vanha kuva:

Joku aika sitten törmäsin myös sanaan flashy. Että flatti
sellainen olisi, kultsu ei. Kun minä aloitin 1980 -luvulla, ei flatti
todellakaan ollut flashy vaan ihan normaali koira. Sen sijoittuminen
näyttelyn ryhmäkilpailussa oli erittäin harvinaista. Muutos tuli kun
yksi vallaton ruotsalaiskoira palasi kasvattajalleen eikä sitä oikein
muuten näyttelyissä hallittu kuin hirttämällä. Siitä lähti sen
menestys, ja esittämistyylin otti käyttöön useampikin. Se tarjosi myös
mahdollisuuden kerätä flatin huulet ja kaulanahkan piiloon.
Ihan viimeisimpiä edesmenneen Elenan oppeja näyttelytilanteeseen koirien arvosteluun: Esittäjä, kädet irti koirasta, löysä hihna! Viimeistään kilpailuluokkaan löysällä hihnalla.
Minulle esiteltiin otoksia rodun erikoisnäyttelystä ja ilokseni
siellä tosiaan oli lihava oranssitakkinen rouva joka esitti nuorta
urosflattiä löysällä hihnalla. Niin ikään oli yhtä kokeneita esittäjiä
jotka veivät koiriaan kuin kauppakassia. Kaulan ylälinjassa kyllä
hirttämiset paljastuu... Ja rotu on viisas, kyllä sen pitäisi osata
juosta vaikka ilman hihnaa, saati sitten löysällä hihnalla. Vai onko?
5.6.2025
Raumalla taipumuskokeessa tuomarina toimi Risto Aaltonen.
Rosa, Blackpepoon Purple Nou0
Sosiaalinen käyttäytyminen: Vilkas koira.
Uimahalu: Koira ui mielellään.
Hakuinto: Vedestä ok, maalla hieman tehoton.
Noutohalu: Vedestä hyvä. Maalla ottaa riistat oma-aloitteisesti, mutta jättää noutoja kesken. Hylkää muutaman variksen käytyään kaadolla.
Riistankäsittely: Hieman rauhaton.
Palauttaminen: Palauttaa vedestä hyvin, maalla jättää kaikki noudot kesken.
Reagointi laukaukseen: Rauhallinen.
Itseluottamus ja aloitekyky: Koira osoittaa hyvää itseluottamusta vedessä.
Yhteistyö: Koiraa ohjataan hyvässä yhteistyössä.
Yleisvaikutelma: Nuori koira,
joka tekee hyvän vesityön mutta hakualueella jättää noutoja kesken ja
kieltäytyy kahdesta variksesta, jolloin tuomari keskeyttää kokeen.
Rosalla alkoi kiima kesken taipparikurssin ja kiiman viimeinen
päivä oli 4.6. Hyvä kuitenkin kokemuksena parivaljakolle, ilmeisesti
syksyllä uusi startti.
Kesäkuun puolelle meni, Fi Kva Kuomionpään Vimma synnytti 6 pentua (1+5). Paljon Urholta narttuja tilattiin ja niitä saatiin.
24.-25.5.2025
Takki auki lähdettiin viikonloppuun, kaksi koiraa ilmoitettuna näyttelyyn. Flatit (3) Luumäellä arvosteli Tarja Kallio.
Missi, Flatout Hirmu Tehokas VET ERI1-: Vahvarunkoinen narttu jolla riittävä raajakorkeus. Riittävän pitkä, oikealinjainen pää. Hyvä kaula ja eturinta. Rintakehä voisi olla pidempi ja lanne lyhyempi.
Hyvin kulmautunut takaa, riittävästi edestä. Hyvä raajaluusto. Liikkuu
kovin lyhyellä etuaskeleella ja pehmein rantein. Hyvä hännänasento.
Kaunis karvapeite.
Aika vanhaksi sai Missi elää että vihdoin kirjattiin arvosteluun. Missi oli kolmikon paras ollen ainut erinomaisella palkittu mutta sa jäi saamatta.
Ihailen miten tarkkaan labradoreissa käydään läpi karvan laatu.
Toivoisin samaa flatin arvosteluun. Fit for function! Kauneus ei ole se
mistä on lähdetty vaan toiminnallisuus.
Sunnuntaina päämäärä oli 15 kk täyttäneelle saada vähintään se H. En
kehdannut kaivuuhommia harrastanutta beagleneitiä viedä pesemättömänä
belgialaiselle tuomarille ja harkitsematon teko lauantaina johti
vesihäntään. Osallistumisoikeutta ei sairaalla koiralla ole joten
näyttelyyn ei lähdetty.
Meillä kävi lauantaina näytillä Hugo, Blackpepoon Iittala Sky
(Blackpicks Skyfall - Flatout Hirmu Tehokas). Vähän siistittiin ja
kuvattiin, vähän treenattiin. Minulle tuo damin ja variksenkin, hyvin
pysyy paikallaan, luvan saatuaan lähtee noutoon eikä tee mitään
hölmöjä. Kokemattomuus riistoilla näkyi. Hugon voi markkeerauksen
jälkeen kutsua luokse ja siitä lähettää noutoon eli varsin hyvin on
koulutettu - vaikkei nämä häsläävät otukset aina sellaista kuvaa
itsestään annakaan. Äänetön vaikutti olevan myös. Aion huolehtia että
ainakin näyttelykäynti sille saadaan tänä vuonna. Terve yksilö ja
pentueensa ainut uros.
Hugo, Blackpepoon Iittala Sky
Fi Kva Kuomionpään Vimma on VALTAVA! Poksahtanee ennen kesäkuuta. Isä Fi Mva Viitakiitäjän Urho valmistautuu varpajaisiin.
17.5.2025
Flatit (8) Kouvolassa arvosteli Pekka Teini.
Missi, Flatout Hirmu Tehokas VET ERI1 SA VET-SERT VET-ROP PN3 VARA-SERT: Mittasuhteiltaan
ihanne veteraaninarttu. Kaunis pää. Vahvat leuat. Hieman lyhyt kaula.
Hyvä eturinta. Hyvä takaosa. Kokoon sopiva raajaluusto. Tiiviit
käpälät. Liikkuu veteraanille hyvällä askelpituudella ja rentoudella.Mukava käytös.
Huutia? Kyllä joo! Mittatikku kannattaa olla arvostelussa mukana
heti eikä vasta sen viimeisen koiran eli veteraaninartun kohdalla. Taas
oli ihannekorkuinen (57 cm) menossa pieneksi. Miten ihmeessä suokit ja
norjanharmaat saavat nauttia mittauksista ja flateissä hällä väliä?
Tämä yksi syy miksi AINA olen ollut ulkomuototarkastuksen vankkumaton
kannattaja - faktat saadaan jiiriin kerrasta eikä joka kerta vedetä
hatusta erilaista kania.
Tämä oli ensimmäinen kerta KOSKAAN
kun Missi sai sa:n, toinen kerta KOSKAAN kun sai erinomaisen.
Rotutyypiltään se ehdottomasti on erinomainen. Siinä on pientä laittoa
joten tarkemmassa syynissä EH on ihan perusteltu mutta myös SA on tämän
koiran kohdalla ok. Tuomari aivan oikein löysi kauniin pään mutta myös
lyhyen kaulan. Pehmeää villavaa karvaa ei löytänyt jonka vuoksi litteät
hajavarpaiset käpälät meni läpi. Näyttely on kilpailu, älkää ottako
sitä liian vakavasti. En minäkään ota ja virheitä teen itsekin. Oman
rodun kanssa vaan käämi palaa nopeasti.
Tämä sama tuomari arvosteli myös Missin tyttärentyttären ja kirjoitti
junnuluokan arvosteluun "keskikokoa hieman pienempi". Jos keskikoko on
ihannekoko (nartut 56,5 - 59 cm) niin voin sanoa etten koskaan ole
kasvattanut ihannekokoa pienempää. Ihannekokoisia kyllä, sehän tässä
vähän niin kuin ideana on mutta myös ihannekokoa suurempia. Selvästi
suurempia. Muistattehan ensimmäisen pentueeni? Kaaos.
Mutta ulkomuototuomareilla on konsensus, ollaan hissukseen ja rotujärjestö sitten antaa huutia. Jos antaa.
Täytyy tässä ajan kanssa käydä Missin kaikki arvostelut läpi ja
miettiä mihin on kompastus aina tullut. Voi vain arvella onko se
muidenkin mielestä ollut pieni? Ryhtiin ja samalla jalouteen vaikuttaa
tuo lyhyt kaula, mutta onko sitäkään missään mainittu? Palataan tähän.
Tämä kuva on niiltä ajoilta kun Missi ei koskaan saanut erinomaista.
10.5.2025
Flattiurokset (70) Kouvolassa arvosteli Melanie Salt ja
flattinartut (75) Sue May. Sain puhuttua lähellä asuvan kasvatin
junioriluokkaan koska 'junnuluokka on heti aamusta ja sieltä pääsee
nopeasti pois'...
Jekku, Blackpepoon Purple Fog JUN ERI4 SA PU-: Masculine
head, well set ears, strong neck and shoulder position, good bone and
tight feet, good size body, good workmanlike movement.
Missi, Flatout Hirmu Tehokas VET EH: Nine
years old bitch of nice size. Slightly round eyes and well settled
ears. Strong in a neck and lay back of shoulder. Sadly on a move her
age is showing.
Jekun ei selvästikään tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Kiitos ja anteeksi!
Salossa flatit (11) arvosteli Arto Toivanen.
Rosa, Blackpepoon Purple Bird JUN ERI3-:
Erinomainen tyyppi, koko ja mittasuhteet, kaunisilmeinen pää, jossa
hyvät linjat, hyvä kaula ja ylälinja, rintakehä voisi olla hieman
syvempi, hieman pysty lapa ja olkavarsi voisi olla viistompi, hyvät
takakulmaukset, eturinta saa täyttyä, kokoon sopiva raajaluusto, hyvä
karva, liikkuu hyvällä askelpituudella, kantaa häntäänsä oikealla korkudella, miellyttävä käytös.
Eli: ihan mukava päivä viimeisimmälle flattipentueelle. Nyt sitten muiden harrasteiden pariin...
Muistaessain, silmiini ei tainnut osua lainkaan koiria joilla
kuroutunut/ylösvetäytyvä alalinja. Se onkin rodulle epätyypillinen ja
altistaa vatsalaukun kiertymälle. Ja jos mielii hyvää syvää tummaa
maksaväriä niin se kannattaa ottaa mustien yksilöiden kautta.
Maksanväri on diluutti eli siinä on haalistumistekijä. Mutta tästä olen
jaaritellut jo aiemmin.
8.5.2025
Dallerot 7 vrk. Pigmenttien kehittyessä todettava että on niin mustalla kuin maksallakin pilkulla... (edit: ei ole maksaa)
Ulkomuototuomariopinnoissa on useita eri tasoja ihan kuten olen monille
kertonutkin... Positiivisinta on kuitenkin se kuinka rotujärjestöiltä
saa kattavan koulutuksen rodusta ja näissä oleellisin mielestäni on
historia. Rodun kehitysvaiheet ja käyttötarkoitus kertovat sen miltä
koiran kuuluu näyttää. Tiistaina sain koulutuksen labradoreille ja yli
40 vuotta flattejä harrastaneena voin sanoa että olipahan avartava
pläjäys... Kouluttajalla ollut labradoreja jo ennen kuin minä olen
aloittanut maallisen vaellukseni.
Kouluttaja käytti hyvän puheenvuoron korvista!
Rotumääritelmissä, flatti tai labu, korvat on määritelty ihan syystä.
Kylmissä vesissä työskentelevän koiran korvat pitää olla sen verran
pienet (ja ylös kiinnittyneet) ettei ne lillu vedessä.
Fi Kva Kuomionpään Vimma on tiine.
3.5.2025
Huomiselle suunniteltu pennutus taputeltiin maaliin jo
torstaina. Meille sijoitettu pilkullinen Alma pyöräytti alkuun neljä
narttua ja lisäsi siihen vielä kaksi urosta. Ihan hyvin kun ultrassa
nähtiin viisi sikiötä. Pennut ja Alma voivat hienosti. Selvästi
dalmatiankoira poikkeaa flatistä synnytyksissä. Meillä flatit on lähes
poikkeuksetta synnyttämässä 63. vrk kun taas dalmatialaiset 60. vrk.
Flatin synnytys etenee vauhdikkaasti ja pentuja syntyy vauhdilla
minuutinkin välein, dalmatialaisella kaikki etenee rauhallisen
hidastetusti niin että pentujen välissä voi olla tuntejakin.
Synnytyksen jälkeen dalmatialainen on siisti kun taas flatilla on
enemmänkin vuotoja. Ulkoilun suhteenkin ovat erilaisia. Kun flatilla on
kiire heti alkumetreiltä päästä lastista eroon, saattaa dalmatialainen
kyykistyä kakille vasta saavuttaessa takaisin kotipihaan.
Mielenkiintoista.
Dalmatiankoira ylipäätään on hyvin mielenkiintoinen. Sen kai voisi
sanoa olevan suomenpystykorvan tavoin luonnonkantaa koska se on niin
vanha rotu, alkuperä on tuntematon eikä millään muulla rodulla ole
vastaavaa väritystä. Geenitestattuna sen on myös todettu olevan
saksanpaimenkoiran tavoin todella kaukana suden geeneistä. Jos
istrianajokoiran ja dalmatiankoiran geenejä vertaisi keskenään,
päästäisiinkö melko lähelle? Joka tapauksessa, rodun vahvuus näkyy
isoina pentueina - tänäkin keväänä on syntynyt 18 pennuen pentue.
Lisääntymisvietti on narttujenkin kesken kiimassa todella voimakas ja
astutukset varsin helppoja ja mutkattomia. Koko dalmatiankoiran
yleisolemus huokuu terveyttä ja elinvoimaa, liioitellut piirteet
puuttuvat.
Kun Alma käytiin astuttamassa Jyväskylässä, uros oli jo hoitanut
hommansa kun me vielä mietittiin päästetäänkö vapaaksi/annetaanko olla
hihnassa/laitetaanko pitkä hihna. Ensimmäinen nousu nartun selkään ja
se oli siinä. Uros ei koskaan ennen ollut astunut. Tiedä sitten
vaikuttiko sen nimi tapahtumien kulkuun, T. Quick Draw ;)
Martalle on saatu kuvaustulos:
Blackpepoon Purple Rain A/A ja 0/0
Sain laajennusoikeuden ryhmään 7, toivotaan että kalenteriin
mahtuu ainakin koulutukset vaikkei muuhun ehtisikään. Alkuun
sunnittelemani ryhmät ovat siis auki (5-8), muut eivät oikein ole
puhutelleet (1-4, 9-10). No ehkä 4. Mielenhäiriössä myös 3. Mutta siinä
ne sitten olisi. Toivottavasti puitteet tulee kuntoon!
6.4.2025
Uuden alun Blackpepoonit eli Tribe -pennut tänään 4
vuotta. Olen oikein tyytyväinen näihin amerikkalaisen Godyn
jälkeläisiin. Pentujen emä Missikin nuorena tytönhupakkona suuntaa
kohti 9 v. syntymäpäiväänsä.
Viime vuonna Flattimestaruuden jälkeen otin kantaa siihen kuinka
kennelliiton optio kannattaisi käyttää. Kukaan ei sitä sitten tehnyt
joten otin Taka-Tapiolan Simban omistajaan yhteyttä ja päätettiin
lähteä selvittämään rotujärjestön kantaa gRD:n jalostuskäyttöä
ajatellen - rotuhan on siinä tilassa että roturisteytystäkin
suunnitellaan. Rotujärjestö ei millään tavalla ottanut kantaa
silmälöydökseen, myötäili vain kennelliiton kantaa. Uroksesta ei
muutakaan puutetta löytynyt, tosin todettiin ettei se tuo rotuun mitään
uutta. Niin, vastapariksi suunniteltu koira olisi tuonut jotain uutta
ollen juurikin puoliksi amerikkalainen (juu, kyllä, lopulta nekin
linjat menevät Britteihin). Rotujärjestö takertui Kirrin polvitulokseen
1/0 (rodussa polvet eivät ole pevisassa) sekä junnuluokan
näyttelytulokseen (käytöksen vuoksi H) vaikka käyttöluokasta löytyy
toinen H (ulkomuodosta, käytös todettiin hyväksi). Valta, se upea tunne!
Mutta jos mennään faktoihin niin Kirri ei ole tiinehtynyt (kaksi
astutusta) eikä ole mitään takuuta että astutukseen olisi tuon
käyttövalionkaan kanssa lähdetty. Tarkoitus oli saada rotujärjestön
kanta pevisalöydökseen ja alkumetreiltä lähtien rotujärjestön otteet
olivat pahasti hakusessa, onneksi minulla oli välittää kennelliittoon
rotujärjestön vastaus.
Pitäkäähän puolenne!
Ultrassa varmistui että sijoitusnarttumme Alma pyöräyttää
kasvattajalleen Tallpeak Y -pennut. Sanomattakin selvää on että tämäkin
pentue lähtee Eukanuballa maailmalle. Eurajoen kunnaneläinlääkäri oli
siinä tiedossa ettei Eukanuba ole hyvä ruoka ja kehotti kasvattini
omistajaa kysymään hyvälaatuista ruokaa lemmikkieläinliikkeestä.
Tämmöstä tämä on näiden kanssa;) Pahinta,
ehdottomasti, on mennä pelkällä teollisella ruualla pennusta asti mutta
peruspohjaksi Eukanuba on laadukas. Alman ensimmäiset pennut ovatkin
kuvausiässä myös selkiensä osalta ja kyllä, nekin meni Eukkiksella.
Dalmatiankoirien kanssa saa oikeasti olla tarkka ruokinnassa vaikka
terve rotu onkin. (puriini, HUA)
Urhon ja Vimman pentuja on kuulemma kyselty kiitettävästi. Taidan olla
Ristiinassa juuri sinä viikonloppuna kun täyttävät 7 viikkoa...
30.3.2025
Beaglepäivä tänäänkin kun Urho sai tytön kylään.
Aikoinaan, 2002, meidät beagleasioihin opasti Mannerit (Kuomionpään)
vaikkei meidän ensimmäinen beagle heiltä tullutkaan. Fi Mva Kuopusmaa
Kata kuitenkin astutettiin Mannereiden kasvatilla, Fi Kva Kuomionpään
Sepeteus, ja beaglekasvatus alkoi jatkuen kuuden pentueen verran.
Niistä nuorimmat täyttävät tänä keväänä 10 vuotta.
Fi Kva Kuomionpään Vimma on tänään astutettu Urholla ja
yhdistelmä on sitä luokkaa että pentu tästä meille laitettaisiin ellei
olisi vasta vuosi sitten päivitetty omaa beaglekantaa. Toivotaan
kuitenkin, että tästä saadaan Mannereille kelpo jatkaja. Kasvattajina
ovat varma valinta beagleä harkitseville - beaglekasvattajissakin kun
on kaikenlaisia.
Vimmalla on ajokokeista viisi yleisen kokeen ykköstä, niistä
kolme on lumelta ja kaksi paljaalta. Kahdesti se on ollut Idänlohkossa
ja kerran mestaruudessa. Vimman isä on Fi Kva Se Kva M-23 Peräpöksän
Raksu ( Fi Kva Jööti - Fi Kva Peräpöksän Pimpula ) ja emä on Fi Kva
Kuomionpään Ruttu ( Fi Kva M-11 Peräpöksän Jeri - Kuomionpään Reetta ).
Sukutaulun Jööti on meille oikein mieleinen. Koekohtaiset pöytäkirjat
nähtävissä Koiratietokannassa.
Eli toistamiseen Urholle valikoitui erittäin laadukas narttu!
Osanotto ja kiitos Pihlajasaareen, muistoissa Simo, Fi Mva Fi Kva Blackpepoon Be Forester, lopetettu neurologisten oireiden vuoksi.
Viimeisin kuvaustulos maaliskuun alussa kun Masa kävi kuvissa.
Blackpepoon Purple Bug A/A ja 0/0
29.3.2025
Lisättiin panoksia ja ajeltiin kansainväliseen näyttelyyn
Lahteen. Beaglet (15) arvosteli Jaana Kummala. Vaikuttaa siltä että
pöytätreenillä jatketaan...
Ritu, Haukkulammen Onna JUN ERI3 -: Hieman
ujostellen käyttäytyvä erinomaista tyyppiä oleva kookkaan oloinen
narttu, lupaava raajaluusto ja hyvät käpälät, jäntevä ylälinja,
rintalasta voisi olla pidempi, mallikas pää, pyöreähköt silmät, hieman
kookkaat korvat, tasapainoiset hyvät kulmaukset, vapaa liike sitten kun
asettuu, tarvitsee vielä tottumusta.
Näyttelystä kiirellä kotiin sillä Urholle oli tulossa tyttöystävä kylään. Palataan tähän vielä.
16.3.2025
Muistaessain, koska tieto kuuluu kaikille.
Naapurimaassamme ehdotettiin flateille roturisteytystä.
Ehdotuksen tehnyt olkoon vaikka BBQ ja ehdotusta puolsivat GFZ sekä
CSSF. Ehdotus meni läpi sikäläisen kennelliiton jalostusjaostossa mutta
rotujärjestö vastusti. Ei siis edennyt toteutukseen.
Rane, Blackpepoon Mighty Jaloviina
5.7.2018 - 14.3.2025
5.3.2025
Ehkä on aika puhua nimillä jo ainakin sen flattien ataksian suhteen?
Varmat ataksiakantajat:
n. Wallcorner's Lizzy
i. Talloch Dawn Brave Hearts Brancusi (Brave Heart of the Brightly Dunes - Talloch Dawn Dolce Donna Pamina)
e. Wallcorner's Dana (Swallowslight Jolly Joker - Wallcorner's Anne Belle)
u. Caci's We Are The Heroes
i. Hempth's Vally-Vic (Hempth's Yanky - Hempth's Tia)
e. Caci's Sorry I Need to Win (Caci's Sorry I'm Taken - Caci's Need for Speed)
u. Caci's Mystery WFs Agent
i. Caci's We Are The Heroes (Hempth's Vally-Vic - Caci's Sorry I Need To Win)
e. Caci's Magic and Mystery at Wfs (Castlerock Simply Magic - Caci's Shines in the Dark)
Avoimuudesta kiitos kuuluu Tannematin perheelle Alankomaihin! Kantajuus
on mahdollista testata (Utrecht University), meidän Kirrillä testaus
testattiin (ei kantaja).
Nyt ihan viimeaikoina on selvinnyt ettei sairaan koiran
statuksen ilmoittaminen kasvattajalle ole ollut riittävä vaan
kasvattajalla/kasvattajilla voi olla joku selittämätön tarve pitää
sairastuneiden tiedot salassa. Rotujärjestöt jalostustoimikuntineen voi
olla yksi hyvä paikka jonne tiedot voi myös ilmoittaa mutta mutta...
Beagleissä pohjoismainen avoimuus ja tietojen keruu johti Dna -testin
kehittämiseen (Lafora) ja testattujen koirien jalostuskäytöllä voidaan
välttää epileptisten koirien syntymä. Esimerkiksi meidän Ritua ei
tarvitse enää edes testata sillä sen molemmat vanhemmat ovat testattuja
eikä niillä kummallakaan ole Lafora -geeniä. Yhtä esimerkillinen ei
Beaglejärjestö ole kirsikkasilmien suhteen, siksi ainakin me olemme
kantaneet oman osuutemme pitämällä tietoa julkisena näillä
kotisivuilla. Kirsikkasilmiä operoidaan beagleissä PALJON. Vaiva on
yleinen roduissa jossa silmä on kookas suhteessa kalloon.
Tuossa tulee nyt sekaisin puhuttua ataksiasta ja epilepsiasta? Aivan.
2.3.2025
Aina välillä hyvä nähdä oppikirja-astutuksia. Pari
dalmatialaista on yhdistetty ja toukokuun alussa selvillä lopputulos.
Luovutus juhannuksena. Yhteistyö on kyllä ollut hyvää. Yhteydenotot
tietty Alman kasvattajalle, ei meille.
Perjantaina ensin jaloittelemassa oli Ritu, sitten Urho. Jos haukku on
ajon määritelmä niin ajoa ei ollut. Muuten homma hoituu Ritulta kyllä.
Jos ääni joskus avautuu samaan kuin kotona tarhassa niin ei hätiä
mitiä.
Urho jaloitteli myös torstaina kutsujahdissa. Ajon sai silloinkin.
Ohi on. Jatkuu 20.8.
Fi Mva Viitakiitäjän Urho
23.2.2025
Järjestäjien siirtämä koe pidettiin tänään eikä siirto
estänyt osaa koirista vammautumasta. Niin beagleissä kuin suokeissakin
koesuorituksia keskeytettiin vertavuotavien käpälien vuoksi.
Urho ajoi hyvän kakkostuloksen ja molempien erien pöytäkirjakohtaan 20.
kirjattiin LAAJAHAKUINEN. Ensimmäisessä erässä yöjälki löytyi 900
metrin päästä. Sitä voi sitten aina miettiä olisiko lähempää jäniksiä
löytynyt mutta Urholla on tapana varsinkin silloin ottaa jalat alleen
kun etsii kiimanarttuja, kotona Kirri ja Alma kiimassa. Ensi kaudella
mahdollisesti uudestaan kokeeseen, ilman kiimoja olisi ehkä voinut
pitkässä kokeessa yrittää vielä tälläkin kaudella. Talossa narttuja nyt
neljä, toivotaan että ne toiset kaksi pitää kiimansa samaan aikaan myös
tai jopa siirtyvät Kirrin ja Alman rytmiin.
Minulla oli mielenkiintoinen päivä tuomaroinnissa ja ihmettelen taas
miksi ukot ovat pöytäkirjat laatineet vain indeksejä varten ja
sanallisia sepustuksia ei sitten viitsitä kirjata, ei sitten niin
riviäkään. Koepöytäkirjasta nähdään kyllä ajojen pituudet, ekan erän
lyhyt ja toisen erän pitkä. Siinä se sitten on! Loput jää omistajan
tarinoinnin varaan, kuulija uskoo tai ei usko. Käyttää jalostukseen tai
ei käytä. Jotenkin olin ymmärtänyt että kokeet ovat jalostusta varten?
Eli jos vaikka koira löysätään irti toimimattomalla pannalla ja jäädään
odottamaan pannan heräämistä, työintoinen koira häviää metsään ajon
alettua eikä siitä saada minkäänlaista vihiä ennenkuin n. 40 minuuttia
ennen erän päättymistä pannan antaessa vihdoin paikkatiedon. Koiran
todetaan olevan kahden kilometrin päässä jonne päästäkseen
tuomarinryhmän täytyy ajaa todella iso lenkki ja paikalle päästessä
koira vaikuttaa olevan täydessä touhussa ja erän lopusta saadaan
kirjattua ajoa (joka jatkuu erän jälkeenkin). Tästä seikkailusta
koepöytäkirjaan ei saada muuta infoa kuin havaitut ajominuutit.
Puuhamiehet eli koirista ja jalostuksesta ymmärtävät ihmiset ovat
saaneet aikaiseksi hienon ja nopeasti päivittyvän Kennelliitosta
riippumattoman Koiratietokannan josta tuokin koepöytäkirja löytyy. Mutta ei tosiaan vahingossakaan riviäkään miten se päivä meni niinku aikuisten oikeesti.
Edelleen suosittelen tutustumaan koiriin ihan itse. Vähän niin
kuin 'kummeina' veimme yhden urosbeaglen (kodinvaihtaja) metsään viime
syksynä, se oli sille ensimmäinen kerta ja täysin uutta. Irtaantui
lopulta ja oli onnessaan. Nyt helmikuussa lumikelillä otettiin Ozzyn
kanssa uusiksi (kuva) ja se oli sille toinen kerta koskaan irti.

Jos kasvattajana olet sillä tasolla että urosta täytyy kysyä
jalostusneuvojalta niin sitten on parempi olla tekemättä pentuetta
(vielä) ja opiskella lajia lisää.
22.2.2025
Ritu täytti eilen vuoden ja tänään suunnattiin
Jämijärvelle näyttelyyn jossa beaglet (14) arvosteli Jari Fors.
Harjoittelu jäi melko viimetippaan, kahdesti kuitenkin käytiin Kouvolan
Seudun Seurakoirakerhon näyttelytreeneissä. Ensimmäisellä kerralla
kiipeili pitkin seiniä mutta oli pöydällä hienosti. Toisella kerralla
esiintyi varsin mallikkaasti muuten mutta pöydällä oli kamalaa.
Näyttelyissä Ritva väläytti molempia puolia, parempaan päin ollaan
selvästi menossa.
Ritu, Haukkulammen Onna JUN ERI1 SA JUN-SERT PN3 VARA-SERT ROP-JUNIORI: 1
v. Keskikokoinen, oikeat mittasuhteet, oikealinjainen hieman kevyt
nartun pää, hyvät korvat, oikea kaulan pituus, hyvä ylälinja, runko saa
vielä vahvistua. Hyvät raajat ja käpälät. Liikkeessä oikea hännän
asento, liikkuu kevyesti, luonne oikea.
20.2.2025
Liityin Metsästyskoiraliittoon. 10 euroa ja helppoa
liittyä. Tähän sitten tuoreesta hirvikoirien julkaisusta
yleisönosastokirjoitus. Jos mahdollista niin kannattaa lukea myös
luopuvan puheenjohtajan kirjoitus samasta lehdestä Hirvikoira/Älghunden
1/2025.

Lenni, Blackpepoon Purple Fly B/A, 0/0
Rauhoitusta varten Lenni kävi punnituksessa, 28 kg. Oletin
urosvalinnan olevan riski kokonsa puolesta mutta ihan hyvältä näyttää
koko pentueen kannalta. Hyvä niin sillä suuri koko todella on flatin
ongelma.
Kausi lähenee loppuaan ja Urho on tikissään. Myös Ritu oli onnekas ja
sai sellaisen pelikaverin jolla ääni aukesi. Kotona ei ole vinkuleluja
revitty turhaan...
15.2.2025
Sinne meni, Rommi löysi uuden kodin flattiuroksen kaverina.
8.2.2025
Rommi, Blackpepoon Purple Spy on saapunut ja jatkaa matkaa heti kun sopiva koti löytyy. Tehokas kiltti harrastuskoira odottaa ottajaansa. Kokeneelle harrastajalle kiva koira.
Urho osallistui eilen kutsujahtiin ja sai liikkeelle kaksi
jänistä. Lopuksi se juoksutti vielä yhden rusakon mottiin. Ja käpälät
ok, edelleen. Jahdissa mukana n. 30 henkeä ja useampi koira. Yksi koe tällä kaudella Urholle on vielä tulossa, tuskin sitä perutaan.
29.1.2025
Lauantaina Urho starttasi Luumäellä ajokokeessa, hyvä
ensimmäinen erä (71/120) mutta isäntä päätti luopua toisessa erässä.
Lunta oli selvästi enemmän kuin meillä ja kantavaa kerrosta ei ollut
lainkaan joten melko raskas keli. Muut osallistujat olivat
suomenajokoiria joten sellainen päätyi minullekin arvosteltavaksi.
Hauskat sattumat arvonnoissa minulla ja isännällä, isänäidin tyttönimi
näkyy olevan voimissaan... Mukava päivä, työintoinen rehellinen koira
niin onhan se aina nautinto. Edelleen toivon että nartunomistajat
tutkailisivat mahdolliset urokset maastossa eikä vain netissä. Aika
tarkkaan kuukausi irtipitoaikaa jäljellä, metsästyspäiviä takana paljon
ja Urho on ehjä. Ritvan leikkauskohta välijalasta läheltä käpälää ei
karvattomana oikein vielä kestä. Vaatteet suojaa ihmistä, karva koiraa.
Karvanlaatuun (myös siellä käpälissä) kannattaa kiinnittää huomiota
rodulla jos toisellakin. Tuorein Metsästäjä -lehti käsittelee aihetta
mutta ei siinä taidettu karvaa mainita.
Joitain kuvaustuloksia saatiin siis jo loppuvuonna, osa on vielä
tulossa mutta osa on valmistunut. Etupäistä nähdään ainakin se että on
annettu kehittyä rauhassa eikä ole himotreenattu koiria rikki. Terkkuja
myös Eukanuban suuntaan. Hengissä saa pidettyä monellakin sapuskalla
mutta kaikkeen ei voi luottaa kehitysvaiheessa.
Jekku, Blackpepoon Purple Fog, A/A ja 0/0
Aapo, Blackpepoon Purple Ice B/B ja 0/0
Pyry, Blackpepoon Purple Mud B/B ja 0/0
Rommi, Blackpepoon Purple Spy C/B ja 0/0
Kolme ensimmäistä lausuntoa Vilma Reunaselta ja Pyrylle oli
kirjattu lisämaininta 'hieman matalat lonkkamaljat' eli ehkä joku
hyppygeeni beagleiltä. Kennelliitolla on terveyskysely, ikinuori Missi (Flatout Hirmu Tehokas) osallistui.
18.1.2025
Pitkäaikainen haave ja suunnitelma on ollut lähteä
Pohjanmaalle Pikkuusen parempiin ajokokeisiin. Tänä vuonna kävi sitten
kuten aiempinakin eli ei lähdetty... mutta onneksi kokeeseen
ilmoittautui Urhon emäntä ja Ritun äiti Nala, jota nyt saa tituleerata
Fi Kva Haukkulammen Nalaksi. Hienosti koko kokeen paras koira yli 92
pisteen ykkösellä.
Jokusella Purplella kuvausajat varattu, odotellaan.
Ensimmäinen Blackpepoon -pentue syntyi päivälleen 29 vuotta sitten.
5.1.2025
Eiliselle oli suunniteltu ajokoe joka kuitenkin
siirrettiin heti ilmoittautumisajan päätyttyä. Syynä keli ja uusi
päivämäärä helmikuussa.
Urholla ja Ritulla ei ongelmaa, haku ja ajo sujuu ilman rikkoja. Tänään
oli taas Ritun vuoro ja metsä on neidille kuin toinen koti. Mainio
kapistus on Ritva.